IT-alan työntekijöillä on kaikkialla maailmassa keskimääräistä enemmän stressiä – teknologialehden Computerworld tutkimuksesta selvisi, että 46% vastaajista pitää työtään stressaavana tai erittäin stressaavana. 18% vastaajista on viime vuosina enemmän stressiä, kuin aiemmin. Tämä ei yllätä, koska työntekijöiden pitää kohdata sekä pitkät työtunnit että tehtävät, joille ei ikinä näytä tulevan loppua. Lisäksi pitää IT-alan työntekijän olla usein valmis reagoimaan asiakkaan tarpeisiin 24/7 ja hänen pitää tietää vastaukset sekä asiakkaan yritystoimintaan että yleisiin yritystoimintaan ja johtamiseen puuttuviin kysymyksiin. Pitkäaikainen stressi voi johtaa loppuunpalamiseen, huonoihin tuloksiin ja jopa työpaikalta tai alalta poistumiseen.
On ilmiselvää, että emme voi täysin välttyä työstressiltä, mutta siitä selviytymiseksi pitää sekä työntekijän, että työnantajan tehdä yhteistyötä. Samalla tiedämme, että työstressi on monille kannustimeksi. ERPLY:ssä seurataan työntekijöiden stressitasoa heiltä tulevien signaalien pohjalta – kun työntekijä on ärtynyt, työt myöhästyvät, lyhyen ajan sisällä työntekijällä on monia yksittäisiä sairauspäiviä tai hänen ja muiden työntekijöiden väliset suhteet huononevat, sekaantuu asiaan välitön johtaja, jotta ongelmien syy selvitettäisiin ja työntekijää voitaisiin auttaa – muuttamalla esimerkiksi työn organisointia, ehtoja ym.
Selviytyminen työstressistä edellyttää avointa viestintää – henkilön taitoa kysyä apua oikealla hetkellä ja mukavan työilmapiirin luomista yrityksen sisäisesti. Työstressin oireiden ilmentyessä tarjoaa ERPLY työntekijälle yksilöllistä työjärjestelyä, esimerkiksi etätyön tai erilaisen työaikataulun mahdollisuutta, muun muassa mahdollisuutta työskennellä Tallinnan toimiston sijaan Tartossa tai toisinpäin.
Erplyssä motivoidaan ja rohkaistaan työntekijää ammatilliseen kehitykseen ja osallistumaan tiettyihin koulutuksiin, hänelle tarjotaan kilpailukykyistä palkkaa ja mahdollisuutta kehittyä yrityksen sisäisesti. Työntekijällä on mahdollisuus valita mielenkiintoisia ja haastavia projekteja.
Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua yrityksen ulkopuolisiin seminaareihin ja koulutuksiin – riippumatta siitä, onko kyseessä erikoisalan huipputason koulutus tai paikallinen seminaari, viedään työntekijä ulos päivittäisestä rutiinistaan, jotta hän palaisi takaisin töihin hyödyllisin tiedoin ja uusin ideoin.
ERPLY tukee tiimissään terveelliisä elintapoja, monta kertaa viikossa järjestetään esimerkiksi tennis- tai sulkapallotreenit, sen lisäksi organisoidaan hierontaa ja joogaa. Idea hierojan tuomiseen yritykseen tuli siitä, kun työterveyshuollon lääkäri määräsi työntekijälle hierontaa (‘‘pysyvän suorituskyvyn säilyttämiseksi on tarpeellinen hieronta’’) ja koska työntekijällä ei ollut tarpeeksi aikaa ja vaatimuksiin vastaavaa osaajaa ei löytynyt, piti hieroja tuoda työpaikalle. Venytyksiin pohjautuvissa joogatreeneissä kiinnitetään erityistä huomiota sekä istuvasta työstä tuleviin selkä- ja hartiaseudun ongelmiin, että asiantuntijan vinkkeihin, jotka vastaavat urheilevien työntekijöiden tarpeisiin.
Yhteiset puuhat, kuten kesäpäivät tai joulubileet, ovat ensikädessä yhteistä ajanviettoa ja tiimiin tutustumista varten. Muistamme aina, että tapahtuma tarjoasi jotain sekä urheilun harrastajalle että kulttuurin rakastajalle. Tapahtumia ei tarvitse järjestää kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja talvella, mahdollisuuksia tiimeittäin rentoutumiseen on monia muitakin – pitää osata olla iloinen yhteisistä voitoista ja tapahtumista ja myös juhlia niitä, jotta voisitte mennä uusia haasteita vastaan yhteisenä tiiminä.
AS Proekspertin työ-onnenasiantuntija Tiina Saar-Veelemaa kertoo, että heille koostuu stressivapaan ympäristön luominen monista pienistä teoista, jonka perusta on työnantajan halu tukea työntekijän terveyttä – työntekijä on tehokkain, kun hänen keho ja mieli ovat tasapainossa.
Vuosia sitten, kun hän liittyi yritykseen, näki hän tiettyjä malleja, joita halusi muuttaa. Esimerkiksi jos työntekijät eivät ehtineet syödä aamupalaa kotona, aloittivat he työpaikalla työt syömättä ja verensokerin taso laski niin alhaalle, että he ottivat automaatista Coca-cola:n. Tämänlainen douppaus nostaa verensokerin tasoa, mutta sen tuloksena voi olla myös huutava kolleega. Ja kun verensokerin taso laski uudelleen, laski myös suorituskyky. Tästä kasvoi organisaatiossa tietämys, että ruokavaliolla on tärkeä rooli työntekijän tehokkuudessa. Ja toimistoon ilmestyivät voileivät.
Tärkeitä ovat pehmeät arvot, jotka auttavat vähentämään stressiä. ‘‘Näiden arvojen kirjo on laaja ja tarjoamme mahdollisimman monia vaihtoehtoja. Kysymme myös työntekijöiltä, mitä he toivoisivat ja sitten yritämme ottaa kysyttyä käyttöön,’’ kertoo Saar-Veelmaa. Hän mukaan kyseessä on organisaation kannalta ‘‘hygienia-kysymys’’. Itsestään ei hänen mukaansa synny mitään, tarvitaan vetäjä, joka vastuulla asia on.
Terveystarkastukseen suhtaudutaan erittäin vakavasti. Tämä on myös lakisääteisesti työnantajan vastuulla, mutta Proekspertissä asiaan suhtaudutaan vieläkin perinpohjaisemmin. ‘‘Teemme yhteistyötä Confidon kanssa, joka auttaa arvioimaan huolellisesti koko organisaation terveyttä,’’ kertoo Saar-Veelmaa. Lääkäreiden kanssa on sovittu, että kun ilmenee merkkejä loppuunpalamisesta tai masennuksesta, kerrotaan siitä, jotta ongelmia voitaisiin heti käsitellä.
Suurta huomiota osoitetaan työpaikkojen ergonomisuudelle. Yhtiössä vierailee säännöllisesti tuoli-kouluttaja, joka muistuttaa siitä, miten tulisi käyttää työpöytää ja tuolia ja että pitempään istuessa saattavat verisuonet tukkeutua. Sen lisäksi järjestetään mindfulness- ja joogatunteja. Mahdollista on käyttää henkilökohtaisen psykologin tai coach:in apua.
Saar-Veelmaan mukaan seurataan, mitkä tekijät vähentävät ihmisten kyvykkyyttä. ‘‘Vaikka työntekijän kyvykkyys on potentiaalisesti sataprosenttinen, on useita tekijöitä, jotka vähentävät sitä,’’ kertoo hän. Esimerkiksi, jos kokouksia on kasattu toinen toistensa perään, ei ihminen pysty reagoimaan riittävän nopeasti. Tai ilmenee muita häiritseviä tekijöitä.
Sosiaalisten taitojen kehittäminen on tärkeää – stressiä voi aiheuttaa myös se, ettei osata antaa palautetta, mutta hyökätään verbaalisti kolleegojen kimppuun, joka puolestaan aiheuttaa jännitteitä.
Tiimeissä annetaan tiimin jäsenille avointa palautetta. ‘‘Muuten saattaa käydä, että vaikka ihminen itse luulee, että kaikki on kunnossa, ilmenee, että muut tiimin jäsenet eivät ole tyytyväisiä, kun joka aamu myöhästytään palaveriin.’’ Johtajattomassa yrityksessä, kuten Proeskpertissä, pitää työntekijöiden itse asettaa itselleensä rajat. ‘‘Olemme keskustelleet muiden tämän alan henkilöstöjohtajien kanssa, että vapaassa ilmapiirissä saattavat ihmiset tehdä liikaa ja saattavat palaa loppuun,’’ kertoo Saar-Veelmaa. Hän sanoo myös, että he ovat tehneet niin paljon, kuin he osaavat, välttääkseen tätä.
Saar-Veelmaan mukaan myös esimerkki on tärkeää – kun puhutaan yhtä, mutta johtohenkilöt tekevät toisin, työntekijät eivät enää usko siihen, mikä ei oikeasti vastaa tekoihin. ‘‘Meillä on hyvint erve ilmapiiri – jos joku lähettää sähköpostia yöunien kustannuksella, huomautetaan häntä, että tämmöinen ei ole kovin järkevää.’’
Sen lisäksi, että työntekijän terveyttä seurataan, on myös monia muita mahdollisuuksia työntekijöiden stressitason hallitsemiseen.
Computerworld.com kirjoittaa, että pilvipalveluja tarjoavan Yhdysvaltalaisen yrityksen Zumasys teknologiajohtaja Andy Takacs:in sanoin on stressin paljous IT-alalla ymmärrettävää. ‘‘Työ voi tuntua juoksemiselta yhden katastrofin luota toisen luo.’’ Hän kertoo, että kilpailukykyisenä pysymiseksi joutuvat ihmiset vastaamaan hyvin korkeisiin vaatimuksiin. Koska liikaa työskenteleminen huonontaa sekä työn tuloksia että suhteita tiimissä, seurataan yrityksessä erittäin tarkkaan, kuinka paljon aikaa käytetään työntekoon – työntekijöitä rohkaistaan ottamaan vapaapäiviä ja tarvittaessa rajoitetaan lomalla olijoiden likipääsyä sähköpostiin.
Jos joku tiimi työskennellyt erittäin suuren projektin parissa tai ollut jostain muusta syystä ylityöllistettyjä, annetaan heille lisävapaata ja yritetään tulevaisuudessa tehdä työt niin, että rasite jakaantuu yhtenäisemmin.
Yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelematon yhdistys Mitre (joka operoi valtion rahoittamia tutkimus- ja kehityskeskuksia) toimitusjohtaja Joel Jacobs painottaa, että on hyvin tärkeää asettaa realistiset tavoitteet. ‘‘Ihmiset työskentelevät tehokkaasti niin kauan, kun he tietävät, että tavoitteet ovat realistisia ja saavutettavia. Jos suunnitelmat tuntuvat kohtuuttomilta, vie se toimintahalun,’’ kertoo Jacobs.
Liian pitkään yhteen asiaan keskittyminen voi olla ihmiselle väsyttävää. Siksi on hyvä idea, että ihmiset liikkuvat projektista toiseen, alalta toiseen ja asiakkaasta toiseen.
Jacobsin mukaan tarjoavat he työntekijöille monia mahdollisuuksia rutiinin rikkomiseen – väliaikaisesti voi työskennellä toisessa ammatissa, toisella osastolla tai yksinkertaisesti täyttää tehtäviään eri tavalla aikaisempaan verrattuna.
Palun oodake hetk, ühendame teid meie klienditoega
Praegu on meil tavapärasest rohkem tööd. Palun jätke meile sõnum, ja vastame teile esimesel võimalusel!
Soovite veel informatsiooni Broneerige tasuta demo